Mannerheimin Lastensuojeluliitto

  Liitto Jäsenyys Ajankohtaista Tukea ja apua Toiminta Projektit Koulutus Julkaisut Kauppa


Etusivu


Vanhempainpuhelin ja -netti


Lapsen huolto ja tapaamisoikeus


Lapsen huolto on lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa

Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltoa koskevat keskeiset säännökset ovat laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.

Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä.

Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta.

Huoltajien tulee turvata lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen ruumiillista kurittamista arvioidaan lapseen kohdistuvana pahoinpitelyrikoksena. Korkeimman oikeuden ratkaisussa 1993:151 lapsen huoltaja tuomittiin rangaistukseen lievästä pahoinpitelystä, kun hän oli kasvatustarkoituksessa aiheuttanut lapselle kipua tukistamalla ja luunappeja antamalla


Huoltajan tehtävänä turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi


Lapsen huoltajan on turvattava lapsen kehitys ja hyvinvointi. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.
Lasta on kuultava ja hänen näkemyksiinsä on kiinnitettävä huomiota lapsen iän ja kehitysasteen mukaisesti tehtäessä päätöstä lasta koskevassa asiassa. Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin.

Huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevissa asioissa. Lapsen huoltaja toimii yleensä myös lapsen edunvalvojana eli henkilönä, joka hoitaa lapsen taloudellisia asioita. Lapsen taloudellisten asioiden hoitamisesta on säännökset holhoustoimilaissa.

Lapsen huoltajat ovat yhteistoimintavelvollisia. Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Jos lapsella on enemmän kuin yksi huoltaja ja toinen lapsen huoltajista (tai joku huoltajista huoltajia ollessa enemmän kuin kaksi) ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta (esimerkiksi asuinpaikan valinta tai uskontokunnan vaihtaminen), voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi.

Lapsen huoltajien määräytyminen


Lapsen vanhemmat, jotka lapsen syntyessä ovat avioliitossa keskenään, tulevat lain perusteella suoraan lapsensa huoltajiksi. Jos vanhemmat eivät lapsen syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti yksin lapsensa huoltaja. Vanhemmat, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, voivat sopia lapsen huollon uskomisesta molemmille vanhemmille. Kunnan sosiaaliviranomainen vahvistaa vanhempien tekemän sopimuksen lapsen huollosta. Ennen kuin huoltoa koskevan sopimuksen vahvistamista tulee isyys olla vahvistettu.

Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulevat he molemmat lapsensa huoltajiksi.

Jos lapsen huoltoon liittyvistä kysymyksistä ei päästä vanhempien kesken sopimukseen, huoltoriidan ratkaisee tuomioistuin.


Lapsen asuminen


Lapsen asumista koskevat kysymykset nousevat esille vanhempien erotessa. Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen asumisesta monin eri tavoin. Lapsen asumisesta päätettäessä lähtökohtana tulee olla lapsen etu.

Lapsen on virallisesti oltava kirjoilla yhdessä paikassa myös sellaisessa tapauksessa, jossa hän asuu vuoroin kummankin vanhemman luona.


Lapsen tapaamisoikeus


Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Lapsen oikeus tavata vanhempaansa ei ole sidoksissa siihen, onko vanhempi lapsen huoltaja vai ei.

Tapaamisoikeus voidaan vahvistaa vain lapsen ja vanhemman välille, joten esimerkiksi lapsen ja isovanhemman välille tapaamisoikeutta ei ole mahdollista vahvistaa.


Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen


Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun mukaisesti. Ratkaisussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten huolto ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa.


Kunnan sosiaalitoimen vahvistama vanhempien sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Kuntien sosiaaliviranomaiset vahvistavat vuosittain vajaat 40 000 sopimusta koskien lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta. Vahvistetuissa huoltoa koskevissa sopimuksessa vajaassa 90 %:ssa on sovittu yhteishuollosta. Yhteishuolto tarkoittaa, että molemmat vanhemmat toimivat lapsen huoltajina. Yksinhuollolla tarkoitetaan, että lapsen huolto on uskottu vain toiselle vanhemmista. Huollosta yksin äidille on sovittu noin 10 %:ssa ja yksin isälle noin 2 %:ssa kaikista tapauksista. Ellei avioeron yhteydessä tai sen jälkeen tehdä huollosta sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä, jatkuu huolto yhteisenä.

Vanhemmat voivat sopia siitä:
  1. että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti,
  2. että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä,
  3. että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle,
  4. että lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehdään kirjallisesti ja esitetään vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalitoimessa, missä lapsella on asuinpaikka. Sosiaalitoimen on, harkitessaan voidaanko sopimus vahvistaa, otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset. Sopimus, jonka sosiaalitoimi on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.

Tuomioistuimen päätös lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta


Tuomioistuimissa käsitellään vuosittain vajaat 5000 asiaa koskien lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikutta. Toisin kuin sosiaalitoimi tuomioistuimessa voidaan päättää myös huollon uskomisesta jollekin muulle kuin vanhemmalle. Tuomioistuin voi myös antaa työnjakomääräyksiä huoltajien kesken.

Tuomioistuin voi päättää:
  1. että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti,
  2. että lapsen tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;
  3. että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle,
  4. että lapsen huolto uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa,
  5. että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.
Jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia, voi tuomioistuin uskoa lapsen huollon vanhempien sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle vain, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä.

Jos lapsella on kaksi (tai useampia) huoltajaa, tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken (ns. rajoitetuttu yhteishuolto). Tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset tapaamisen ja luonapidon ehdoista.

Tuomioistuimen on ratkaistessaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia otettava huomioon lapsen etu ja lapsen omat toivomukset. Kun tuomioistuin käsittelee huolto- ja tapaamisoikeusasiaa, se usein pyytää asiassa selvityksen kunnan sosiaalitoimelta.

Sopimuksen tai päätöksen muuttaminen


Kunnan sosiaalitoimen vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpano


Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuspäätöksen täytäntöönpanosta on määräykset erillisessä täytäntöönpanolaissa. Täytäntöönpantavia tuomioistuimen päätöksiä ovat lapsen huoltoa koskeva päätös, päätös lapsen luovuttamisesta huoltajalleen, lapsen tapaamisoikeudesta annettu päätös ja päätös siitä, kenen luona lapsen tulee asua. Laki koskee myös sosiaalitoimen vahvistamien lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien sopimusten täytäntöönpanoa.

Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä vastoin lapsen tahtoa. Täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä myöskään vastoin 12 vuotta nuoremman lapsen tahtoa, jos lapsi on niin kehittynyt, että häneen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.

Täytäntöönpanoa haetaan käräjäoikeudelta. Lapsen huoltoa koskevan alle kolme kuukautta vanhan päätöksen täytäntöönpanoa voidaan hakea myös lapsen asuin- tai oleskelupaikan ulosottomieheltä.

Huolto- ja tapaamisoikeuspäätöksen täytäntöönpanolaki korostaa täytäntöönpanosovittelun ensisijaisuutta suhteessa lain mahdollistamiin pakkokeinoihin Käytettävissä olevia pakkokeinoja ovat uhkasakko ja nouto. Lasta ei voida määrätä noudettavaksi silloin, kun uhkasakon voidaan katsoa riittävän.


Kirjallisuutta

Gottberg, Eva: Perhesuhteet ja lainsäädäntö. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 2005.

Helin, Markku – Linna, Tuula – Rintala, Matti: Huolto- ja tapaamispäätöksen täytäntöönpano. Kauppakaari 1997.

Litmala, Marjukka (toim.): Lapsen asema erossa. WSOY Lakitieto 2002

Litmala, Marjukka: Perheet, parisuhteet, lapset – Kehityssuuntia ja käsityksiä perhe-elämän oikeusoloista. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2003.

Hyödyllisiä linkkejä

Finlex – Valtion säädöstietopankki

Oikeuslaitoksen sivut

Suomen Asianajajaliiton sivut

Suomi.fi-sivusto (julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite)

Oikeusministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö

Lastensuojelun Keskusliitto