Mannerheimin Lastensuojeluliitto

  Liitto Jäsenyys Ajankohtaista Tukea ja apua Toiminta Projektit Koulutus Julkaisut Kauppa


Etusivu


Vanhempainpuhelin ja -netti


Lapsi kasvaa ja kehittyy
Hoivaan ja kasvatan
Lapsen uni
Vastasyntynyt
Puolivuotias
Yksivuotias
Leikki-ikäinen
Koululainen
Nuori
Kotiunikoulu
Lähteet ja lisälukemista
Lapsen ravitsemus ja ylipainon ehkäisy
Leikki
Kasvatuksen tapoja ja tavoitteita
Vanhempi lapsen itsetunnon kehityksen tukena
Kasvatuksen 10 kultaista sääntöä
Tukea ja taitoa tilanteesta toiseen
Minä vanhempana
Meidän perhe

Työkirjat
Huoneentaulut

Lapset ja media
Leikkipaikka

Arvioinnit, tietovisa

Keskustelut

Info
Palaute
TULE VAPAAEHTOISEKSI

Lastenhoitoapua

Vastasyntyneen ja pienen vauvan uni


Vastasyntynyt vauva nukkuu suurimman osan ajasta, n. 20 tuntia vuorokaudessa. Vauvat ovat kuitenkin pienestä pitäen yksilöitä ja heidän välillään voi nukkumisessa olla suuriakin eroja.

Uni etenee n. tunnin pituisina jaksoina, välillä syvempänä, välillä kevyempänä. Osa vauvoista siirtyy unijaksolta toiselle joustavasti, eivätkä vanhemmat edes huomaa jaksojen eroa. Toiset vauvat taas havahtuvat hereille unijaksojen välillä, jolloin pisimmät unet voivat olla vain 1–2 tunnin mittaisia.

Vanhempien voimat voivat olla koetuksella ensimmäisten kuukausien aikana. Tällöin vauvan nukkumisrytmi voi poiketa täysin aikuisen rytmistä: lapsi saattaa nukkua hyvin päivällä, mutta heräillä usein yöllä. Vauvan unirytmiin on vaikea vaikuttaa ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Vanhempien pitäisikin hyväksyä tietynlainen rytmittömyys tähän elämänvaiheeseen kuuluvana asiana.

Ensimmäisten 3–4 kuukauden jälkeen vanhemmat voivat pyrkiä hoivatavoillaan vaikuttamaan vauvansa uneen. Säännöllinen päivärytmi on hyvän yöunen perusta. Säännöllisessä päivärytmissä on tärkeää noudattaa tiettyjä ruokailu-, ulkoilu- ja päiväuniaikoja. Näiden lisäksi vauva tarvitsee päiväänsä vanhemman kanssa oleilua ja seurustelua.

Päivän päätteeksi tutut iltarituaalit valmistavat ja rauhoittavat yöunille. Säännöllinen päivärytmi tuo vauvalle turvallisuuden tunteen ja opettaa hahmottamaan päivän ja yön eron.

Koliikkivauva


Koliikkia esiintyy n. joka 10. vauvalla. Tyypillistä koliikista kärsivälle vauvalle on usein iltaan ajoittuva jopa tunteja kestävä itku. Koliikki alkaa yleensä muutaman viikon ikäisenä. Vauvan kasvaessa koliikki vähitellen helpottaa ja loppuu yleensä 4 kuukauden ikään mennessä.  Syytä koliikkiin ei tiedetä.

Koliikkia ei lueta varsinaiseksi uniongelmaksi, sillä koliikkivauvat nukkuvat yleensä riittävästi. Vauvan rauhattomuus ja itkuisuus koettelevat kuitenkin vanhempien jaksamista. Vanhempien illat saattavat kulua vuoron perään vauvaa kanniskellessa.

Koliikkivauvan hoitoon ei ole olemassa varmoja hoitokeinoja. Joskus kanniskelu ja tasaiset, hurisevat äänet saattavat rauhoittaa hetkeksi.

Väsyneet vanhemmat


Vauvan erilainen rytmi koettelee koko perheen jaksamista. Riittävästä levosta ja rentoutumisesta kannattaa huolehtia, sillä vanhempien jatkuva väsymys voi pahentaa tilannetta.

Vauva aistii häntä hoitavan vanhemman uupumuksen ja voi tuntea olonsa turvattomaksi. Vauvan itku ja levottomuus voivat lisääntyä, säännölliseen rytmiin pääseminen vaikeutua ja vanhemmat uupua entisestään.

Väsymyksenkin hetkellä pitää muistaa, että vauva ei itke tahallaan. Vauva odottaa vanhemmiltaan hoivaa ja hellyyttä. Vauvaa ei saa koskaan kohdella väkivaltaisesti. Jos tunnet, että omat voimasi ovat hiipumassa, hae ajoissa apua. Avun hakeminen osoittaa, että välität vauvasta ja itsestäsi.

Vinkkejä unettomien öiden vähentämiseksi

  • Luo vähitellen pohjaa vauvan päivärytmille. Päivärytmissä vuorottelevat ruokailu, leikki ja seurustelu vauvan kanssa, ulkoilu ja päiväunet sekä tutut rituaalit ennen nukkumaan menoa.
  • Vauvan olisi hyvä nukahtaa paikkaan, jossa hän myöhemmin herää. Tämä luo vauvalle turvallisen olon ja herättyään hän voi nukahtaa itsekseen takaisin uneen.
  •  Jos vauvan on vaikea nukahtaa, varmista, ettei nälkä, jano tai märkä vaippa pidä häntä hereillä.
  • Huolehdi, että ympäristö sopii nukkumiseen: vuodevaatteet ovat puhtaita, huone raikas ja lämpötila miellyttävä.
  • Vauvan univaikeudet voivat liittyä hänen kehitysvaiheeseensa ja mennä nopeasti ohi. Esim. hampaiden puhkeaminen ja liikkumisen lisääntyminen voivat häiritä lapsen unta. Näissä tilanteissa kärsivällinen mieli ja hoitovuorojen vaihtelu helpottavat vanhempia.
  • Kun vauva yöllä ääntelee ja tapailee itkua, kuuntele hetken aikaa, jatkuuko ääntely ja voimistuuko se? Vauva voi olla kevyen unen vaiheessa, jolle on tyypillistä liikehdintä ja ääntely. Usein uni jatkuu itsestään.
  • Vauvan itkuun on reagoitava, jos itku voimistuu tai alkaa äkillisesti voimakkaana. Ensin vauvaa voi rauhoitella sängyssä taputtelemalla selkää tai peppua ja hyräilemällä. Jos lapsi ei rauhoitu, voit yrittää rauhoittaa häntä sylissä. Älä kuitenkaan nukuta vauvaa syliin, sillä vauva tottuu siihen herkästi. Nukahtaminen voi jatkossa vaikeutua, jos vauva ei saa tuttua ihonkosketusta. Laita rauhoittunut lapsi sänkyyn, jotta hän oppisi nukahtamaan itsekseen.
  • Jos vauva herää yöllä, vältä antamasta ylimääräisiä virikkeitä: suora katsekontakti, valojen laittaminen päälle ja kovat äänet voivat virkistää vauvaa entisestään ja nukahtaminen uudelleen vaikeutuu.
  • Totuta vauvaa jo pienestä pitäen nukkumaan kodissa kuuluviin normaaleihin ääniin.
  • Muutokset, kuten uuteen kotiin sopeutuminen, voi häiritä vauvan unta. Joskus sairaudet, esim. korvatulehdus tai allergiat, valvottavat vauvaa.
  • Ole vauvan kanssa päivän aikana. Yhdessä ollessa vauva saa kokea hellyyttä ja hoivaa. Päivän aikana täyttynyt hellyyskiintiö antaa pohjan levollisille yöunille.
  • Pohdi, mitä tunteita vauvan erilainen unirytmi ja yöheräilyt sinussa herättävät? Mietitkö jo päivällä, miten ilta ja vauvan nukkumaan meno sujuvat? Liittyykö siihen liikaa kielteisiä ja epäonnistumisen tunteita? Vauva aistii tunteesi ja nukkumaan meno voi vaikeutua, jos äiti tai isä on kiireisen tai kärsimättömän oloinen.
  • Puhu tunteistasi muiden vanhempien, sukulaisten tai ystävien kanssa. Erilaiset, ristiriitaisetkin tunteet kuuluvat vanhemmuuteen eivätkä tee sinusta huonoa äitiä tai isää.
  • Luota itseesi oman vauvasi asiantuntijana! Kaikki vauvat ovat yksilöitä ja erilaisia temperamentiltaan, joten nukkumistavatkin muotoutuvat yksilöllisesti.

Apua vauvaperheelle

  • Huolehdi jaksamisestasi! Pienikin tauko arkirutiineista auttaa taas jaksamaan eteenpäin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen koituu vauvan ja koko perheen parhaaksi.
  • Vuorotelkaa vauvan hoidossa, jotta sekä äiti että isä saavat joskus nukkua kunnolliset yhtenäiset yöunet. Vauva tarvitsee molempia vanhempiaan ja on tärkeää, että hänelle syntyy tiivis suhde molempiin mahdollisimman varhain.
  • Keskustele lähipiirisi kanssa vauvan unesta ja unirytmistä ja siitä, miten ne vaikuttavat perheenne elämään. Voit saada hyviä vinkkejä muilta vanhemmilta.
  • Hae apua, jos väsymys ja uupumus alkavat hallita perheenne elämää etkä kykene iloitsemaan vauvasta. Käänny neuvolan tai lääkärin puoleen.