Ala-asteikäisen lapsen pitäisi nukkua vuorokaudessa n.10 tuntia. Tuntimäärää paremmin unen riittävyydestä kertoo se, että lapsi herää aamulla virkeänä ja hyväntuulisena.

Nukkumaan menon ajankohdasta käydään monissa perheissä ehkä tiukkojakin keskusteluja. Vanhempien on hyvä olla määrätietoisia ja johdonmukaisia lapsensa nukkumiseen liittyvissä asioissa. Kotona pitäisi toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti.

Rajojen asettaminen ja niissä pysyminen on kuitenkin vanhempien vastuulla. Rajojen asettaminen ja säännöllisestä rytmistä huolehtiminen on lapsesta välittämistä.

Säännöllinen päivärytmi luo perustan hyvälle nukkumiselle. Selkeän päivärytmin pohjana ovat säännöllinen ja riittävä yöuni, perheen yhteiset ruokahetket, koulu ja harrastukset. Päivään kuuluu myös ulkoilua ja liikuntaa sekä kavereitten kanssa oloa. Rauhoittuminen ajoissa illalla ennen nukkumaan menoa auttaa turvaamaan hyvän yöunen.

Kun lapsi noudattaa säännöllistä rytmiä myös viikonloppuisin, arkipäivinä on helpompi herätä. Viikonlopun nukkumaan menon ja heräämisen ajankohta ei saisi merkittävästi erota arjen rytmistä. Jo kahden tunnin poikkeama rytmistä on iso.

Unen vähäisyys

Liian vähäiset unet vaikuttavat oppimiseen ja muistiin. Väsynyt lapsi ei jaksa keskittyä. Huonosti nukuttu yö vaikuttaa myös päättelykykyyn.
Unen puutteella on vaikutuksia myös luovuuteen. Huonosti nukuttu yö ohjaa lapsen ennalta tuttuihin ratkaisuihin ja vaikeuttaa luovuutta.
Unen aikana erittyy kasvuhormonia, joten univajeella voi olla vaikutusta lapsen kasvuun.
Tapaturmariski kasvaa väsyneenä.
Unen vähäisyys voi vaikuttaa myös lapsen tunne-elämään. Väsymys voi ilmetä lapsen levottomuutena, ailahtelevaisuutena, ärtyneisyytenä tai äkkipikaisuutena. Tällä tavalla käyttäytyvä lapsi saa helposti osakseen arvostelua, mikä edelleen heikentää itsetuntoa.
Univajeella saattaa olla suoranaisia vaikutuksia lapsen fyysiseen terveyteen. Vähäiset yöunet voivat aiheuttaa lapselle päänsärkyä ja huimausta. Vähäinen uni heikentää vastustuskykyä ja lapsi voi sairastua herkemmin tartuntatauteihin.

Lapsi on nukkunut tarpeeksi, kun

hän herää aamulla virkeänä
aamupala maittaa
hän on iltapäivälläkin virkeä
hän voi kaikin puolin hyvin.

Mikä auttaa uneen?

Rauhoita iltahetki.
Anna aikaa lapselle ja yhteisille iltatoimille.
Lapsen pitää välttää rasittavia urheilusuorituksia ennen nukkumaan menoa. Rasittavan urheilusuorituksen jälkeen kuluu n. 2 kaksi tuntia palautumiseen.
Tarjoa lapselle terveellinen ja tarpeeksi runsas mutta ei liian raskas iltapala. Liian täysi tai tyhjä vatsa vaikuttavat unensaantiin. Myös kolajuomien nauttiminen illalla virkistää ja vaikeuttaa nukahtamista. Esim. hedelmät, marjat, vihannekset, voileipä, viili tai jugurtti ovat hyviä iltapaloja.
Ole lapsen lähellä ennen nukkumaan menoa. Keskustelkaa päivän tapahtumista. Mitä kivaa on päivällä tapahtunut? Onko jokin asia jäänyt painamaan mieltä?
Huolehdi, että vuodevaatteet ovat siistit, huone tuuletettu ja lämpötila sopiva. Raikkaassa huoneessa maistuu uni.
Varmista, että lapsen sängyssä on patja, joka on sopiva kasvuikäisen selälle.
Pidä yllä iltarutiineja ja kerro lapselle nukkumisajankohdan lähestymisestä! Tutut asiat valmentavat lasta nukkumaan.
Kerro lapselle, miksi nukkuminen on tärkeää ja millainen olo lapselle on seuraavana päivänä, jos hän on nukkunut huonosti.
Sopikaa päivällä, kun lapsi on virkeä, yhteiset säännöt nukkumaan menosta: milloin syödään iltapala, mennään sänkyyn ja sammutetaan valot.
Sopikaa selvät säännöt myös viikonloppujen ja lomien varalle. Mihin asti saa valvoa arki-iltaisin, entä viikonloppuisin ja loma-aikana?
Totutelkaa kesäloman lopussa hyvissä ajoin ennen koulun alkua ”koulurytmiin”.
Sopikaa säännöt television katsomisesta, internetin käytöstä ja tietokonepelien pelaamisesta: mitä ohjelmia saa katsoa ja milloin, mitä pelejä pelata ja miten käyttää internetiä.
Televisio tai tietokone eivät kuulu lapsen omaan huoneeseen. Hyvän yöunen turvaamiseksi televisio ja tietokone kannattaa sijoittaa yhteisiin tiloihin, jolloin niiden käyttöä on myös helpompi valvoa.
Kasvukivut voivat häiritä kouluikäisen unta. Kipuja voi lieventää esim. hieromalla särkeviä jäseniä. Lämpimät villasukat saattavat helpottaa jalkojen särkyä. Lapselle voi myös antaa parasetamoli- tai ibuprofeenivalmisteita kipujen lievittämiseksi.
Huolehdi siitä, ettei lapsen huoneeseen kantaudu meteliä, joka haittaa nukkumista. Lapsen nukahtaminen voi viivästyä, jos hän ajattelee, mitä kaikkea kivaa tapahtuu hänen nukkuessaan. Tutut ja rauhalliset kodin äänet voivat edistää nukahtamista.
Varmista, että lapsi ei pelkää nukahtamista ja nukkumista omassa sängyssä ja huoneessa. Monet kouluikäisetkin lapset pelkäävät vielä pimeää, joten himmeä yövalaistus ja oven raolleen jättäminen voivat helpottaa oloa. Jotkut haluavat ”unikaverin” viereen turvaksi. Lue lisää: Pelkotyökirja.

Apua!

Keskustele lähipiirisi kanssa lapsen univaikeuksista ja siitä, miten ne vaikuttavat perheenne elämään. Voit saada hyviä vinkkejä muilta vanhemmilta.
Jos univaikeudet jatkuvat, saat apua esim. kouluterveydenhoitajalta.